KAUHA SEKÄ YLI-JUNTTILA 1895-HENKIKIRJASSA
Tapani Toivonen 2018 , hypertekstannut Pauli Toivonen


Kauha 1895-henkikirjassa

Kauhan omisti 1895 rusthollari Kaarle Kustaanpoika (Kaarle Henrik Kauha) (s. -68). Kallella oli vaimo Aleksandra (-72), mutta ”hengille kirjoitettuja” lapsia heillä ei silloin ollut, kummallakaan. Kaarle oli joskus vuoden 1890 jälkeen saanut omistukseensa myös Yli-Junttilan, ja siellä he taisivat käytännössä asua, vaikka Kauhan kirjoissa olivatkin. Kun Kauhaa loka-marraskuussa 1895 jaettiin, maanmittari K.A. Rehnberg majaili Junttilassa, ja omistajakin oli pöytäkirjassa nimellä Kaarle Kustaanpoika Yli-Junttila.

Kaarlen äiti, eläkeläinen Miina Efraimintytär (-29) Kauhassa kuitenkin ymmärtääkseni asusteli. Kaarlen veli August (-72) oli tällöin sotaväessä Kaartin pataljoonassa, vaikka Kauhan asukkaaksi oli hänetkin kirjattu.

Tämä 27. 7. 1829 syntynyt Wilhelmina Efraimsdotter oli Kosken Koivukylän Vanha-Päärnin rusthollin tytär. Vanha-Päärni sijaitsi Koivukylän vanhassa kyläkeskuksessa, joka on nyttemmin täysin hukkunut Raunion sahan erinäisten läjitysten alle. 1850 Miina tuli Raatalaan Kauhan rusthollari Henrik Mattssonin toiseksi vanhimman pojan Gustaf Adolf Henrikssonin vaimoksi. Kun Henrik 1853 kuoli tuli Gustavista (s. 13. 5. 1824) Kauhan uusi isäntä. Kustaalle ja Miinalle syntyi 1852 – 1872 kaikkiaan yhdeksän lasta. Heistä 1 poika sekä 2 tyttöä kuolivat muutaman päivän välein julmaksi osoittautuneen vuoden 1864 huhtikuun aikana. Heidän kuolinsyykseen on merkitty ”halsflusa”, mikä tarkoittanee nielu(risa)tulehdusta. Heidät kaikki haudattiin 22.4. Gustavinkin kuoltua (3. 4. 1878) leskiemäntä Wilhelmiina johti rustitaloa. Karl Henrik pääsi käyttämään isännän valtuuksia vasta joskus vuoden 1890 jälkeen.

1895 henkikirjassa ovat Kauhan talossa heidän lisäkseen: torppari Kaarle Mäkilä (-42), Miina (-52), lapset Kaarle (-73) (tylsämielinen), sekä 2+2 torppari Juho Nummenpää (-62), Tilda (-63)

Nummenpää oli perustettu vuosien 1886-1890 välillä tulevan Nummen lohkotilan alueelle, mutta ymmärtääkseni tällä suunnalla oli jo aiemminkin ollut Nummenmäki-niminen torppa. Mäkelän torppa oli myös vanhaa perua. Se ei voinut olla tarkalleen tulevan Mäkelän lohkotilan tontilla, koska torpan asukkaiden ei tarvinnut muuttaa pois uusien tilallisten tieltä. Vuodelta 1879 olevasta Senaatin kartasta löytyy Mäkelän alueelta neljäkin eri asumusta. Niistä ehkä ensimmäinen kylästä päin tullessa oli torppa, muut mäkitupia tai sen semmoisia. Mäkelä ja Kuusjoen historiassa mainittu Bomgrenin torppa lienevät sama paikka. Torppari Karl Bomgren (-50) siirtyi vuosien 1880-1885 välissä henkikirjojen mukaan Kauhan rengiksi ja Karl Mäkelä (-42) uudeksi torppariksi, joten vuokraajanvaihdosta tässä lienee kysymys. Torppaa on kuitenkin jo Bomgrenien aikana kutsuttu myös Mäkeläksi. Samalla mäenrinteellä on aiemmin sijainnut myös Rintala-niminen torppa, yhtä aikaakin Mäkelän kanssa. Mäkelää ja Rintalaa on myöhemmin käytetty lähes toistensa synonyymeinä, joten sekaannusta näiden torppien ja niiden asukkaiden suhteen on taitanut esiintyä jo ennen meitä poloisia.

Jossain Senaatin kartassa näkyvässä asumuksessa oli ammattiaan harjoittanut myös suutari Wilhelm Lindfors, lähes vastapäätä toista pitäjänsuutaria Karl Seitziä. Epäilykseni kohdistuu erityisesti keskimmäiseen, suoraan tulevan Mäkelän lohkotilan tontilla sijainneeseen tölliin, jossa ei näyttäisi olleen mainittavia ulkorakennuksiakaan. Tätä karttaa laadittaessa suutari-Ville oli perheineen kuitenkin jo muuttanut/muuttamassa D. A. Collinin maille Hankalaan. Hankalan pitkä uudisrakennus on kartassa näkyvissä, ja komeasti onkin!

Kauhaa jaettaessa kummankin torpan kontrahti peruttiin. Niiden asukkaille myönnettiin silti oikeus asua asumuksissaan edelleen kolmen markan vuosimaksua vastaan sekä hyödyntää torppaansa seuraavan kasvukauden ajan. Mäkelän väki siirtyi kuitenkin vuoteen 1900 mennessä Kankar-Simolan muonatorppareiksi. Nummenpään Juho ja Tilda vuokrasivat (osaa?) Lepistön lohkotilasta 1900-henkikirjan mukaan, mutta väestöön heitä ei ole kirjattu siellä eikä muuallakaan Raatalassa, ilmeisesti he olivat jo silloin muuttaneet pois.

Kauhassa oli 1895 myös kolme jyvä- eli muonatorpparitaloutta, joilla ei siis ollut hallussaan mainittavia vuokraviljelysmaita:
Kustaa Juhonpoika (-62), Tilda (-70), lapsia 1+2
Juho Lehtimäki (-37), Gustava (-32), köyhät, Olga (-76) tylsä, (Edla jossain muualla)
Kaarle Kaarlenpoika (-56), Manda (-55), lapsia 3+1
Heistä Juho Lehtimäelle myönnettiin Kauhaa jaettaessa oikeus asua edelleen Lepistön lohkotilan mailla kolmen markan vuosimaksua vastaan. Kaksi muuta muonatorppaa saattoivat sijaita Mäkelän mailla, mutta heistä ei löydy täältä enää myöhempiä henkikirjamerkintöjä. Jompikumpi näistä torpista ehkä joutui luovuttamaan tonttinsa Mäkelän uusille isännille.

Raatalan mäkikylässä asui myös mäkitupalainen Kaarle Elianpoika (-56) perheineen. He jatkoivat lohkomisen jälkeen Mäkelän tiluksilla, 1905 henkikirjassa oli otettu käyttöön sukunimi Ruohonen. 1924 mäkitupalainen Iida Ruohoselle erotettiin tontti (Tiensuu 3:18) Raatalan koulun vierestä ”vanhalta paikaltaan”. Oliko paikka mäkituvan alkuperäinen, mene ja tiedä. Samassa yhteydessä Oskar Tuomiselle erotettiin tontti Mäkelän mäeltä aivan Kylä-Simolan rajalta (Rinne 3:19). Nimestä Rinne tulee mieleen Rintala, mutta miksikään varmaksi todisteeksi Rintalan torpan paikasta tästä ei taida sentään olla. Senaatin kartasta löytyy samalta etelän suunnalta kuitenkin hyvinkin torpaksi tulkittava asumus.

Vuoden 1895 henkikirjasta löytyy Kauhan talosta lisäksi vielä:
renki Juho Lehtinen (-64), Tilda (-60), lapsia 1+2
piiat Jenny Lauren (-72) sekä Olga Juhontytär (-77)
työmies August Lehtinen (-67), Justina (-71), lapsia 1+0
meijeristi Juho Soini (-59), Emilia (-64), lapsia 3+1
He ehkä asuivat 1895 Kauhan keskikylän rakennuksissa vanhaemäntä Miinan lisäksi.

Kauha ja Nummi tulivat rusthollin jaossa Kunnian tilan omistukseen. 1900-henkikirjassa näillä tiloilla ei asu kukaan, joten edellämainitut ovat muuttaneet jonnekin muualle, Kunnialtakaan heitä ei löydä. Vanhaemäntä oli tällöin jo kuollut. Tilojen myöhempien asukkaiden kirjauksista ei selviä, asuivatko he keskikylässä vaiko Nummella. Kauhalla oli ollut ennen tilan jakoa jopa meijeristi, mutta karjanpito sekä maidonjalostus Kauhan keskikylän tontilla ilmeisesti loppui jaon seurauksena. 1915 henkikirjasta löytyy sitten taas meijeristikin, tämä ymmärtääkseni ennakoi Raatalan osuusmeijerin syntyä.



Yli-Junttila 1895-henkikirjassa

Vielä 1890-henkikirjassa Yli-Junttilan omisti leskiemäntä Mina Pettersdotter (-26). Hänellä oli kaksi poikaa, joista toinen oli tällöin vapaaehtoisessa asepalveluksessa, kaksi tytärtä oli vielä Junttilassa. Miina oli kotoisin Kosken Halikkolan Jallilta. Hän oli 1848 tullut Junttilan nuoren isännän Karl Henrikssonin (-25, (-29?)) vaimoksi. 1895-henkikirjasta Miinaa tai hänen lapsiaan ei enää löydä. Kaarle Kauha oli tällä välin saanut haltuunsa paitsi äitinsä Miina Efraimintyttären myös Junttilan Miina Petterintyttären omistamat tilukset.

1895 Junttilassa asui kuitenkin eläkeläinen Anna Kaisa Johansdotter (s.1.1. 1816). Hän oli Karl Henrikssonin isän Henrik Henrikssonin (s. 18.11.1786) toinen vaimo, ei siis Karl-vainaan äiti. Anna oli Impolan Metäksen tytär ja Metäksen pitkäaikaisen isännän Johan Johanssonin (s. 13. 8. 1811), siis kuuluisan ”mahtavan Metäksen” pikkusisko. Hän oli tullut Junttilaan 1836, Henrikin ensimmäinen vaimo Johanna oli kuollut edellisenä vuonna. Henrik itse oli 1825 päässyt Junttilan isännäksi erinäisten herraskaisten omistajien jälkeen.

1895 Junttilassa oli kaksi torppaa, Portaanoja sekä Uusitupa. Näiden torppien asukkaat olivat:
Portaanoja:
leski Susanna Albertina Löfgren (s. 27. 8. 1825)
hänen poikansa Anders Wilhem Blomgren (s. 3. 12. 1863)
vaimo Elvira Vilhelmiina (s. 28. 1. 1864), heillä oli silloin kolme poikaa.
Uusitupa:
Abel Wilhelm Efraiminpoika (-48), vaimo Karolina Wilhelmina (-57), lapsia 3+3

Susanna oli pitäjänseppä Johan Gustaf Blomgrenin (s. 27. 9. 1819) leski, hän käytti omaa sukunimeään. Blomgren on sekoilevasti kirjattu välistä Yli-Junttilan välistä taas Yli-Jaman talon alle, mutta taisi hän kuitenkin koko tämän ajan Junttilan pajassa takoa. Tämä paja käsittääkseni seisoi soveliaan välimatkan päässä kartanolta koilliseen Ojalan suunnassa. 1898-jakokartassa käytetään tämän suunnan pellosta nimeä Pajapelto, ja kartassa näkyy pajan ilmeinen tonttikin, tosin ilman rakennusta. Kauhaa huutokaupattaessa Haapasalon lohkotilan kylkiäisiin kuului myös Yli-Junttilan paja, siis purettavaksi. Seppä Blomgren oli kuollut 1872, jonka jälkeen paja oli tainnut olla vähällä käytöllä. Leskeksi jäätyään Susanna jatkoi lapsineen Portaanojan leskitorpparina. Perhe oli todennäköisesti asunut siellä jo sepän eläessä, mutta vasta sepän kuoltua Portaanojasta tuli (uudestaan) varsinainen torppa.

Uusitupa ymmärtääkseni sijaitsi paikassa, mihin Senaatin karttaan (1879) on torppa näkyvästi piirretty, siis Liipolantien ja Mäkitalontien tienhaarassa (myöhempi Ilanderin tupa). Torpan tontti on suurelta osin jäänyt Liipolantien alle, mutta asutuksen jäänteitä sieltä löytyy edelleen, ja onpa sinne nyttemmin uusi harmaa töllikin ilmaantunut. Uudessatuvassa ehti ennen Abelia olla kaksikin torpparitaloutta. Yli-Junttilassa on vanhastaan ollut myös Hankalan torppa. Se on mielestäni niinikään sijainnut täällä päin, myöhempään Collinin Hankalaan sitä ei pidä sotkea. Mahdollisesti Junttilan Hankala on ollut myöhemmän Mäkitalon tontilla. Hankalan marttilalaissyntyinen torppari kuoli 1856, hänen leskensä eli 1860-luvun lopulle, ja siihen torpan tarina loppuikin.

Portaanojan ja Uudentuvan torpparit olivat sukua keskenään, Karoliina oli Susannan tytär. Portaanojan väki osti sitten 1895 Kauhan huutokaupasta Lähdeniityn lohkotilan, ja Uustupalaiset Koiviston. Näillä kaupoilla he pääsivät tilallisten kastiin, tosin ainoastaan kylän perukoille.

Nämä naapurukset olivat ainoat raatalalaiset ei-talolliset, jotka Kauhan huutokaupassa myytäviä lohkotiloja ostamaan uskaltautuivat, muut ostajat tulivat kauempaa. Pidettiinköhän tavoiteltua hintatasoa turhan korkeana? Abel Uustupa oli ollut Kauhaa lohkottaessa uskottuna miehenä, joten hänellä on täytynyt olla varsin hyvä käsitys uusien tilojen todellisesta arvosta. Silti hän ja hänen lankonsa huusivat talonsa hieman syrjempää, missä hinnat pysyivät maltillisempina. Periaatteessahan lohkotilojen piti olla samanarvoisia, mutta käytännön myyntihinnat vaihtelivat melkoisesti. Varsinkin Mäkelä taisi tulla ostajalleen turhan kalliiksi.

Kunnian uudistila oli vanhastaan kuulunut Yli-Junttilalle, joten mahdollisesti Kaarle Kauha senkin talon 1895 omisti, vaikka asia ei sen vuoden henkikirjasta selviäkään. Henkikirjassa mainitaan vain taloudenhoitaja Kustaa Kaarlenpoika (-63). Sama mies, talollinen Kustaa Kunnia omisti 1900 Kauhan sekä Nummen lohkotilat. Kunnian kirjoissa häntä pidetään silloinkin vielä taloudenhoitajana, mutta omistajahan hän 1900 oli ja saattoi olla jo 1895.

Yli-Junttilan mailla sijainneet Huhdanmäen sekä Kylänpään torpat on 1895 merkitty Kunnian torpiksi, aiemmin ne ovat kyllä olleet Junttilan kirjoissa. Huhdanmäki kai sijaitsi nykyisen Liipolantien itäpuolella ainakin suunnilleen samassa paikassa kuin aiempi Sikomäen torppakin. Myöhemmin sinne perustettiin Kivimäen lohkotila. Kylänpää taas sijaitsi Junttilan asumuksista viimeisenä, kylän päässä.

Yli-Junttilassa asuivat 1895 vielä vanhat mäkitupalaiset Jakob (-29) ja Maria (-27) Kajander. Heidän tupansa taisi olla Portaanojan itäpuolella mäenrinteessä, missä oli aiemmin ollut myös Mäenpään torppa. Jossain on vielä ollut Forsin jyvätorppakin, tälle rinteelle senkin kuvittelisin.

Yli-Junttilassa oli 1895 työväkeä torpparien lisäksi ainoastaan renki Evert Juhonpoika (-72). Portaanojassa oli sentään omakin renki, Kustaa Kaarlenpoika (-75). Varsinkin karjatalous oli varmaan Kauhan kanssa yhteistä, ja muutakin ulkopuolista työvoimaa on voitu käyttää, kylästä löytyi myös irtolaisia. Mutta tulivatko työt aina kylän eturivissä tehtyä?

Kun Kauhaa 1895 jaettiin, myytäviin tiloihin kuului myös muutamia Yli-Junttilan rakennuksia, muun muassa ”nuorin pihatto”. 1898 sitten myös Junttila pantiin lihoiksi ja myytiin pois. Tarkoitus oli ehkä muodostaa samanlaisia uuden ajan lohkotiloja kuin Kauhastakin, mutta tähän ei keskikylän osalta oikein päästy, eipä kyllä täysin päästy Kauhan jaossakaan. Keskikylän Yli-Junttila, Keskitalo, Takatalo sekä Uusitalo jäivät ajan mittaan pelkiksi karttatiloiksi. Yksi tilojen ostajista, Viktor Nummelin (-49) sai sitten omistukseensa niin Junttilan, Takatalon kuin Uusitalonkin.

Kauhan sekä Junttilan jaoissa kylään tuli paljon uusia asukkaita. Aika moni Kauhan vanhoista asukkaista joutui kuitenkin muuttamaan pois uuden komennon tieltä. En tiedä, minne poismuuttaneet lähtivät, mutta virtaus kohti kaupunkeja ja muita teollisuuspaikkakuntia oli jo alkanut.


Kauhan lohkotilojen asukkaat 1900-1915

(henkikirjojen mukaan, tiedot viiden vuoden välein)

Kauha sekä Nummi:
Kunnian omistuksessa koko ajan, isäntänä Kustaa Kunnia (s. -63)
1905 räätäli Kustaa Lehtinen (-79), 1910 vaimo Helmi (-87), lapsia 1 poika, he poissa 1915
1910 lastenopettaja Miina Kallankankari (-77), 1915 Kallankakari (!)
1915 meijerska Fida Pihkola (-80), lihakauppiaan leski Olga Tuominen (-57)

Ojala:
1900 Frans Tulonen (s. -67), Erika (-60), lapsia 1 poika (Nestori -94)
1915 piika Naima Jalo (-99)
1910 mökkiläinen Frans Kylänpää (-86), Lydia (-84), lapsia 0+1, 1915 1+2

Mäkelä:
1900 Kustaa Tuominen (-47), Johanna (-57), lapsia 2 poikaa + 3 tyttöä,
he olivat olleet Uskelan Hämmäisten (Alastalon) Ojaisten torppareita
* mökkiläinen Kaarle Elianpoika (-56), Ida (-59), lapsia 0+4, myöh. nimellä Ruohonen
1905 omistajana leski Johanna, Kustaa on siis kuollut
1910 talo on jaettu kolmeen osaan, lohkominen 1907
Mäkelä: Yli-Jaman omistuksessa, isäntänä August Yli-Jama
1915 mökkiläinen Kaarle Koski (-90), Edla (-92), lapsia 2+1
Ohrakaski: Juho Kallio (-75), Edla (-71), lapsia 2+1
Rintala: omistaa puuseppä Niilo Älli Somerolla
1915 Konstantin Mäkinen (-70), Aina (-73), lapsia 3+1 (sekä Helga (-92))

Lepistö:
1900 Ketokullan omistuksessa, isäntänä Juho Ketokulta (Juho Kaarlenpoika -63)
* vuokraaja Juho Juhonpoika (-62), Tilda (-63), väestöön heitä ei ole tänne kirjattu
* muonamies Henrik Tuominen (-70), Ida (-71), lapsia 1+3, poissa 1905
* mökkiläinen Juho Lehtimäki (-37), Gustava (-32), yli-ikäiset ja köyhät,
lapsensa Olga (-76), kivuloinen, Edla (-70), 1915 enää Kustaava Lähdemäki (!) ja Olga
1905 Juho Juhonpoika (-46), Gustava (-61), lapsia 5+1, ynnä Juho Rafael (-84), Hilda (-88)
1910 Juho Peltomaan perikunta, leski Gustava Kaarlentytär (ostaja-Juho siis kuollut)

Kaitasuo:
1900 Frans Silvan (-54), Sofia (-62), lapsia 3+3, 1910 Frans leskenä, tytär Sofialla poika

Suosaari:
1900 Juho Wuorinen (-63), Engla (-65), lapsia 1+5
1905 Juho Matinpoika (-73), Aina (-79), lapsia 2+2, 1910 3+3
Juho Wuorinen merkitty työmieheksi, ilman vaimoa lapsineen, poissa 1910
1915 Juho Kauppi (=Juho Matinpoika)

Koivisto:
Abel Efraiminpoika (-48), Karolina (-57), lapsia kaikkiaan 10

Lähdenniitty:
Anders Blomgren (-63), Elvira (-64), lapsia kaikkiaan 10, 3 kuoli lapsina
Antin äiti Susanna Löfgren (-25), yli-ikäiseksi luettu jo 1900, kuoli 1919
Elvira oli Ali-Jaman (Kujassuon) Mäkilän torpan tytär,
hänen isänsä oli Ali-Jaman poika ja äitinsä Inkereen Ali-Suutarin tytär.

Haapasalo:
Joel Juhonpoika (Ojanperä) (-69), Manda (-72), lapsia kaikkiaan 11, 4 kuoli nuorena

Wahala:
1900 Kaarle Haapanen (-72), Aina (-67), lapsia 0+2
1915 muonatorppari Urho Leino (-89)

Rajala:
1900 Oskar Mooseksenpoika (-68), Katarina (-66), lapsia 1+1
Oskari ja Haapasalon Manta olivat sisaruksia, Mellilän Koopelin talon 2-sarjan lapsia



Skraadarla

Skraadarla nykyisen Raatalan keskikylän kohdalta.



Skraadarla

Mäkelän/Rintalan alue Senaatin kartassa (1879).



Skraadarla

Junttilan torppien sekä tupien alue Senaatin kartassa (1879). Yli-Junttilan talouskeskus on kuvan alalaidassa. T:llä merkitty torppa on kaiketi Uustupa, Portaanoja on kuvan vasemmassa ylänurkassa. Huhdanmäen sekä Kylänpään torpat löytyvät idenpää. Muidenkin sen ajan asumusten pitäisi näkyä tässä kuvassa.



Isännät

Lähdeniityssä Anders Willehart Blomgren ja Joel Haapasalo.


Skraadarlan eli nykyisen Raatalan kylän iso kartta (raskas tiedosto).

Skradarla 1797 isojakokartta.

Etusivu, Haapasalo